keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Kiirettä pitää!

Taas kerran on menny ihan liian kauan, että olen tänne kerennyt kirjoitella mitään. Kesä- ja heinäkuu ovat olleet kyllä todella kiireistä aikaa, joten en ole ehtinyt tehdä juuri muuta kuin olla keittiössä :D Jos alkaisin kaikista kirjoittelemaan jotain, niin taitaisi tulla romaani, jota kukaan ei jaksaisi kahlata läpi. Kuvia kesän tekeleistä löytyy galleriasta. Juhlimme jokin aika sitten isäni syntymäpäiviä ja kysyin kakkutoivetta. Hän toivoi britakakkua. En ollut koskaan aiemmin tehnyt tai edes maistanut britakakkua, joten se olikin pienimuotoinen haaste. Netistä löysin jos minkälaista reseptiä kyseiseen kakkuun ja kuten omaan jästipäiseen tapaani kuuluu en tehnyt mitään yhden reseptin mukaan, vaan kokosin palasia sieltä täältä ja tällainen oli lopputulos:



                                    Britakakku


      Pohja:

- 125g voita
- 1 dl sokeria
- 1tl bourbon vaniljasokeria
- 2 keltuaista
- 1.5dl vehnäjauhoja
- 2tl leivinjauhetta
- 1dl maitoa

1. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri.
2. Lisää keltuaiset voi-sokeri-vaahtoon.
3. Lisää joukkoon kuivat aineet ja maito vuorotellen.
4. Levitä taikina uunipellille.

       Valmista marenki:

- 2 valkuaista
- 1.5dl sokeria

1. Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
2. Levitä marenki pellillä olevan pohjan päälle.
3. Paista pohjaa 175 asteessa n. 20-25 minuuttia.

Paistoaikaan vaikuttaa marengin väri. Kun marenki saa kauniin kullanruskean sävyn, pohja on valmis. Anna pohjan jäähtyä kunnolla, ennen kuin lisäät täytteen kakkuun. Tämän kakun tein puolittamalla uunipellin kokoisen pohjan kahtia. Annoin pohjan jäähtyä vähän aikaa ja leikkasin sen sitten terävällä veitsellä. Pohjan siirteleminen on todella haastavaa, joten siinä olisi hyvä olla apuvälineenä esimerkiksi palettiveitset tai paistinlastat. Olen lukenut jostain vinkin, että pakastamalla pohjan se olisi helpommin liikuteltavissa, mutta tätä en ole itse vielä ainakaan kokeillut.

Pidän itse, kun kakussa on täytettä runsaasti, joten ohje on myös sen mukainen. Tälläkin reseptillä täytteen määrä pursotettavaksi oli aika niukka, joten jos haluaa tehdä paljon pursotuksia, kannattaa reseptin määrät kertoa vielä 1,5.

            Täyte:

- 4dl kermaa
- 500g maitorahkaa
- 1rkl vaniljakreemijauhetta
- sokeria oman maun mukaan
- 1l mansikoita
- 5dl mustikoita/pensasmustikoita

           Pinnalle:

- Pursotukset täytteestä
- Mansikoita ja mustikoita



Häät ovat kesä-heinäkuun luvattua aikaa ja se näkyy myös minun keittiössä. Olemme hellun kanssa saaneet kutsun kolmiin häihin, jotka sattuivat vielä peräkkäisille viikonlopuille, joten loppu heinäkuu on myös juhlinnan aikaa leipomisen ohella. Ensimmäiset häät olivat viime viikonloppuna ja tein ystävilleni kakun:

Telineen testausta

Kakut juuri ennen leikkausta


Makuina olivat mansikka- ja vaniljamousset suklaapohjalla. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä kakun reunoille syötävää vaaleanpunaista pitsiä. Ensimmäistä kertaa ikinä minulle kävi niin, että täytyi vaihtaa suunnitelma B:hen. Olen tehnyt pitsejä aiemmin vaikka kuinka monta kertaa, mutta tällä kertaa ne eivät vain kuivuneet sopiviksi vaikka yritin kaikki kikat, mitä tiesin.  Syytän tässä kohtaa helteitä, kun en muutakaan syytä keksi, miksei pitsit kuivuneet. Kolmen tunnin taistelun jälkeen kasassa oli 3 liuskaa pitsiä ja erittäin koholla ollut verenpaine. Ei auttanut ottaa kuin puhelu morsiammelle ja kertoa uutiset. Onneksi hän oli ymmärtäväinen ja antoi vapaat kädet uuden suunnitelman toteuttamiseen. Olimme puhuneet jo aiemmin, että tikkikuviointi kakun reunassa on kaunis ja lisäsin siihen vielä hopeahelmet tikkauksen saumoihin. Häiden teemaväreinä olivat vaaleanpunainen, hopea ja valkoinen, joten tämä kakku kuvasti nyt sitä oivallisesti, vaikkei pitsin kanssa mennytkään niinkuin strömsössä. Kakkujen päälle tein liukuvärjätyt pionit ja ostin Kärkkäiseltä valmiita syötäviä timantteja. Timantit olisi voinut tehdä myös itse isomaltoosista, mutta mielestäni nämä hyytelömäiset timantit ovat hieman kätevämpiä, sillä ne eivät hajoita kenenkään purukalustoa ;) Jos joku tietää, miten tällaisia pehmeitä timantteja tehdään, olisin kiitollinen tiedosta! Juhlapaikan keittiö oli kuin sauna, varmaan olisi sihinä kuulunut, jos johonkin nurkkaan olisi heitetty vettä. Haasteita kyllä löytyi tämän kakun teemoilta, mutta nyt jälkeenpäin ajatellen täytyy taputtaa itseä olkapäälle, että sai näinkin kauniin lopputuloksen aikaiseksi.

Seuraavia häitä odotellessa tein jääkaappiin hyytymään uuden testauksen, josta kirjoittelen myöhemmin lisää :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti